keskiviikko 24. syyskuuta 2014

"Ope, ollaanko me jollain vammaisten luokalla?"

Yhteistyöllä esteet voitetaan ja matka voi jatkua.
Kuva: Wikipedia

Pitkästä aikaa tuo otsikon kommentin aihealue tuli oppilaiden kanssa tänään puheeksi. Ilmeisesti jonkin toisen luokan oppilas oli purkanut pahaa oloaan ja haukkunut oppilaitani vammaisten luokkalaisiksi. Kurjaa! Ja ehdottomasti puuttumisen arvoista.

Aloitin kysymällä oppilailtani, onko kukaan luokkamme oppilaista vammainen.
- Ei ole.
No, voiko tämä sitten olla vammaisten luokka?
- No ei.

Keskustelu jatkui vammaisuuden määrittelyyn - kuka on vammainen ja millä perusteella. Puhuttiin myös vammautumisesta ja siitä, että joku voi olla syntymästään saakka vammainen. Totesimme myös varsin yksituumaisesti, että vammainen/vammautunut henkilö voi olla kiva ja fiksu kaveri. Samaan syssyyn muistuteltiin mieliimme myös sitä, että jokainen on jossain asiassa hyvä ja jokainen tarvii joissain asioissa toisten apua ja tukea.

Alkuperäisessä haukkumisessa ei kuitenkaan liene ollut kysymys tästä, vaan jostain syvemmästä ja ilkeämmästä. Vammaisuutta pidetään joissain piireissä tyhmän synonyyminä, mitä se ei todellakaan ole. Tyhmän ja vähempiarvoisen. Myös meidän aikuisten asenteissa on usein korjaamisen varaa, sillä mistä muualta lapset asenteensa imisivät.

Lainaus Wikipediasta:
"Vammaisuus kuvaa rajoitteita, jonka vuoksi henkilö syystä tai toisesta ei pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. YK:n 13. joulukuuta 2006 hyväksymässä Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (Convention on the Rights of Persons with Disabilities) vammaisuus määritellään seuraavalla tavalla: ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”

Voisimmeko jonain päivänä elää yhteiskunnassa, jonka jokainen jäsen voisi tasavertaisesti osallistua yhteiskuntaan? Nimittäin vammaisuus ei ole pelkästään yksilön ominaisuus, vaan yhteiskunta voi myös vammauttaa jäseniään tarpeettomasti tekemällä yhteiskuntaan osallistumisesta tarpeettoman vaikeaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti